Harmaata kevättä

Voi turhastus, tulisi jo kevät! Tai no tuleehan se - sen huomaa paitsi lumen muuttumisesta kumisaappaiden alla litisevään sohjoon, myös siitä, että koti ja vaatekaappi alkavat kaivata kipeästi jotain vaaleaa, pirteää ja kepeää. Tavoitteena tämä vain tuntuu kovin kaukaiselta, kun ympäröivää värimaailmaa (niin sisällä kuin ulkona) dominoi harmaa, ja kukkaron pohjakin alkaa uhkaavasti lähestyä.

Vaikka harmaa ilmeisesti on talvi- ja kevätkauden trendiväri sisustuksessa, näyttää se vuosia samaa väriä katselleen silmään tällä hetkellä vain tylsältä. Jopa lähes pelkästään mustaan, valkoiseen ja harmaaseen pukeutuvan bloggaajan mielestä pari kirkasväristä tai pastellista yksityiskohtaa piristäisi myös näitä kuvia.

Yksi piristävä ja ilmainen ompeluprojekti on onneksi suunnitteilla, mutta muilta osin paras vaihtoehto turhautumisen estämiseksi taitaa olla keväisten sisustuslehtien selaaminen ja pienen luovuuden käyttö. Ja pahimman harmauskammon iskiessä voi aina siirtyä oranssinväristen yksityiskohtien sulostuttamaan keittiöön!

Tunnustuksia

Sain Reelinki-blogin Terhiltä tunnustuksen, joka on tarkoitettu pienille (alle 200 lukijaa) blogeille. Kiitokset tästä, ja hienoa että tämäkin on huomattu vaikka alittaa lukijamäärältään tuon rajankin vielä kirkkaasti! Terhi kirjoittaa blogistani seuraavasti:

"60 luvun tyylillä pienellä budjetilla. Hieno tulokas."

kuva Ferm Living

Tunnustukseen kuului myös haaste: kerro itsestäsi 8 asiaa, joita lukijat eivät vielä tiedä. Noh, en tiedä kuinka moni lukijaksi itsensä luokitteleva on tätä seurannut alusta asti, mutta aloitan kuitenkin perusasioista.

1. Olen 19-vuotias, vuoden 2011 ylioppilas ja opiskelen tällä hetkellä valtio-oppia.

2. Haaveilen toimittajan (mahdollisesti sisustus-sellaisen) urasta, 60-luvun lipastosta (tämän jo tiesittekin), sekä salaa kaikista noista Eamesin tuoleista. Pysytään kuitenkin siinä pienessä budjetissa, kun se tunnustuksessakin mainitaan...

kuva omasta köökistä

3. Pidän sisustamisen ja käsitöiden ohella leipomisesta ja ruoanlaitosta. Tämä pinaattipiirakka syntyi eräisiin illanistujaisiin, ja monena iltana olen kaupassa käynnin sijaan leiponut itse aamiaissämpylöitä.

4. Olen myös soittanut useampaa instrumenttia sekä laulanut kuorossa. Tänä keväänä suoritan tutkinnon poikkihuilulla, jonka jälkeen aion jättää tämän harrastuksen ainakin väliaikaisesti. Jotta en vaikuttaisi liikaa itseriittoiselta moniosaajalta, mainittakoon, että kuvataiteellinen lahjakkuus puuttuu tästä osoitteesta aivan totaalisesti.

kuva Seventeendoors

5. Jos joskus hankin oman asunnon (toivottavasti en kuitenkaan yksin), se tulee olemaan 20-, 30- tai 40-luvun kivitalosta. Tämä siksi, että rakastan niitä korkeita ikkunoita, leveitä ikkunalautoja ja lautalattioita. Ah.

6. Pidin ennen muuttoa paljon romanttisemmasta tyylistä - tiedättehän, jokunen vuosi sitten pinnalle tulleesta shabby chic -suunnasta kuluneilla valkoisilla pinnoilla ja hempeillä teksteillä - mutta sittemmin maku muuttui modernimpaan ja toisaalta retrompaan suuntaan. Kaksi viimeksi mainittua eivät mielestäni suinkaan sulje toisiaan pois, ja toisinaan samaan tilaan sopii myös pieni ripaus romanttisuutta. Makuuhuoneeseen tulee ehkä jopa muutama ripaus, kuten tämä etelänmatkalta ostettu hattu.

7. En osaa pitää huonekasveja hengissä. Vielä kotona asuessani sain jopa rönsyliljan - joka lukemani mukaan on yksi kaikkein vähiten huomiota vaativista viherkasveista - kellastumaan ja huutamaan apua. Tällä hetkellä ikkunallamme asuu pakasterasiaan sijoitettu mini-tuija, joka kuivahti pystyyn palveltuaan pari viikkoa joulukuusena.

8. Vaikka pidän itseäni suhteellisen siistinä ihmisenä, työpöytäni on neljä päivää viidestä sen verran kaoottinen, ettei sitä voi täällä esitellä. Meidän tilan voi hyvin pitää siistinä, mutta minun alueen raivaaminen onkin sitten hankalampaa.

Eikä tässä vielä kaikki - haasteen toinen osa kuuluu näin: mainitse 5 seuraamaasi pientä (alle 200 lukijaa) blogia. Nettiselaimeni blogit-välilehtikansio ei enää mahdu edes aukeamaan kerralla, joten missio tsekkaa kaikkien lukijamäärä ja etsi viisi pienintä oli hieman haastava. Lisäksi suurin osa seuraamistani blogeista on hyvin suosittuja ja joukkoon mahtuu myös ulkomaisia sivuja. Muutaman kuitenkin onnistuin löytämään, vaikkakin kaikki näistä ovat lukijamäärältään suurempia kuin omani.

1. Pihkala - nuoren sisustusammattilaisen kauniisti sisustama, valkoinen koti

2. Seventeendoors - ruotsalaisnaisen ylläpitämä inspiraatioblogi täynnä kauniita valkoisia koteja

3. Hanna's Room - tukholmalaisen stylistin näkemyksiä sisustuksesta, muodista ja kaikesta muusta

4. Kotoilua - ensimmäisiä seuraamiani blogeja; modeni koti täynnä ihania, luovia yksityiskohtia

5. The Amoeba World - hyvän ystäväni blogi, jossa esitellään taitaen tehtyjä grafiikoita, tauluja ja myös valokuvia

Och översättningen för Seventeendoors och Hanna's Room:

Den här var en bekännelse och en utmaning för lilla bloggar (mindre än 200 läsare), där man måste avslöja 8 saker som läsare inte vet om bloggaren, och sen nominera 5 fina, lilla bloggar som dom själv följer. Förlåt mig för den sorgliga översättningen!

Ystävänpäiväprojekti

Eilen tässä residenssissä väännettiin jo itkua, kun tekniikka meinasi tulla allekirjoittaneen ja poikakaverin ystävänpäivälahjan väliin. Nyt kuitenkin ehdin pariksi tunniksi kotiin ja sain lainattua toimivan niittipyssyn. Kulta saa varmasti mieluisan yllätyksen, kun pääsee kotiin.

Hyvää ystävänpäivää myös sinne ruudun toiselle puolelle! :)

60's inspiration

Tällä viikolla olen löytänyt itseni ihastelemasta kuvia, joissa moderniin sisustukseen on lisätty ripaus 60-luvun henkeä esimerkiksi pyöreäjalkaisella lipastolla tai kevyellä 60-luvun pöydällä. Huuto.net on siksi laulanut sellaisen senkin ja tyyliin sopivan sohvapöydän toivossa. Ei tulosta, vielä.

Osa kuvista on ollut näkyvillä monessa blogissa jo aiemmin, mutta itse keskityin niissä tällä kertaa noihin lipasto-senkki-ratkaisuihin. Tah-too.

Myös nykyisen Ikean halpispöydän tilalle kelpuuttaisin koska vain tämänhenkisen siron sohvapöydän. Tori.fi-sivustolla itse asiassa oli yksi potentiaalinen ehdokas, tosin lasikannella ja 2-osaisena. Hmm...

Tuolienkin osalta 60-luvun fiilistä on näkynyt paljon, varsinkin noiden kaarevaselkäisten tuolien muodossa. Taidan kuitenkin pitäytyä pinnatuoleissa - sopivathan nekin pyöreiden jalkojensa kera tuohon tyyliin.

Kuvien lähteet:
1: Design*Sponge
2: Bo-laget
3: Design & Form / Interiörmagasinet
4&5: Fantastic Frank
6: La Maison d'Anna G.
7,8 & 10: Interiörmagasinet
9: Emma's Designblogg
11: [room] by Sofie
12: LUD (jonkun blogin kautta)

Kurkistuksia keittiöön

Lauantainen reissu äidin kanssa kangaskauppaan tuotti tulosta: pari iltaa ompelukoneen kanssa ja nyt meillä on keittiössä viimein kunnon verhot. Mieheltä ei enää kysytty mitään, mutta ovat kuulemma ihan kivat.

Nyt haussa on tuolien lisäksi vielä se aiemmin mainitsemani kangastaulu Jaffa-kankaasta - en vain osaa valita muutaman värivaihtoehdon välillä tai arvioida, miten toteutus tulisi edullisimmaksi.

Palaan asiaan...

Lumipeitteitä

Noniin. Nyt löydän itseni tekemästä juuri sellaisen postauksen, mikä kaikissa sisustuslehdissä ja -blogeissa yleensä ottaa päähän. Yleensä tämä tarkoittaa noin suurinpiirtein roskalavalta löytyneitä vanhoja design-kalusteita, mutta tällä kertaa kerron meille sattumalta päätyneistä tuoleista, jotka osoittautuivat suomessa tehdyiksi, täyspuisiksi koivuistuimiksi.

ennen

Miehen isoisän vierailun yhteydessä - ilman mitään ennakkovaroitusta - meille tupsahtaneet tuolit näyttivät alunperin tältä. Hetken aikaa karsastin hieman niiden marjapuuronpunaista nukkapäällystettä (ja sitä, että kotiamme sisustetaan kysymättä), mutta tarkemmin katsottuna ne sopivat tänne kuin nenä päähän. Kyseessä on siis Alastarolaisen Alastek-yhtiön siellä valmistetut tuolit, joissa näkyy selkeitä Aalto-vaikutteita. Mikäpä sen parempaa suomalaiseen 60-luvun kerrostalokotiin, jossa suurin osa muista puuosista on myös koivua.

jälkeen

Ihan lopullisesti en kuitenkaan sopeutunut siihen roosanpunaiseen istuinosissa, vaan tällä viikolla sain viimein verhoiltua ne uudelleen valkoisella huonekalukankaalla. Näin työtuoleina toimivat kalusteet istuvat hyvin myös muuhun olohuoneen värimaailmaan.

Vaikka eräs meillä vieraillut ystävä ehti jo kysyä, olenko verhoillut asioita useamminkin, tehtävä ei itseasiassa ollut kovin haastava. Istuinosan vanerilevy irti, pala kangasta alle ja reunat niittipyssyllä kiinni levyn alapuolelle.


Loppuun vielä vähän lisää valkoista lumisten kuvien muodossa, joita räpsin viikonloppuna vanhempieni pihalta. Mukavaa tiistainjatkoa sinne ruudun toiselle puolelle!

Tekniikan ihmelapsi ja DIY

Jos ihmettelitte, miksi profiiliani ei tällä hetkellä näy blogin sivupalkissa, se johtuu asiasta nimeltä Google+. Päivitin äskettäin Blogger-käyttöliittymäni ja liityin samalla kyseiseen palveluun, mutta poistuin sieltä lähes yhtä nopeasti. Palvelun kautta tehty uusi profiili nimittäin näkyy automaattisesti blogissa ja ties missä muualla, eikä tätä asetusta pysty muuttamaan takaisin vanhaan blogger-malliin poistamatta +-profiilia. Suojattoman tunteen siivittämänä muunsin myös Facebook-tiliäni hiukan vähemmän näkyväksi, sen verran kun se sielläkään oli mahdollista.
Edit: Nyt onnistuin viimein poistamaan uuden Google-profiilin ja vaihtamaan takaisin tähän Bloggerin omaan, jes!

No niin, tästä ehkä voitte päätellä, miksi tekniikkaan liittyvät asiat kuuluvat meillä miespuolisen asukin vastuualueeseen. Samasta syystä myös äänenvahvistuslaitteiston sijoittaminen asuntoon oli asia, jonka osalta nostin kädet pystyyn ja sanoin tee sinä.

Hetken pohdittuaan kanssaeläjäni sai kuitenkin aikaan asetelman, jota voi muutamasta näkyvästä johdosta huolimatta jopa kutsua esteettiseksi tai sisustukselliseksi. Samalla löytyi myös paikka siellä täällä seilanneelle pöytälampulle.

 Tässä tulee nyt se do-it-yourself-vaihe: koko taso koostuu pelkästään Ikean tavaroista, jotka poikaystävä hetken mietittyään kokosi tällaiseksi asetelmaksi. Oikealla on kaksi lokerikkoa päällekkäin, vasemmalla taas samanmoisten lokerikkojen kehyksiä, ja koko komeuden kruunaa Lack-hylly. Mitään näistä ei tarvinnut kiinnittää toisiinsa, joten kokonaisuus on helposti purettavissa.

Vaikka taso koostuu näinkin yksinkertaisista asioista, jotka löytyivät jo valmiiksi kotoa ja jotka kasattiin yhteen lähinnä käytännön tarpeen sanelemana, voisi tietämättömämpi luulla meidän seuraavan enemmänkin sisustustrendejä. Onhan vaneri ja käsittelemättömän värinen puu ollut paljon esillä tänä vuonna. Ja onhan se kaunista, pakko myöntää.

 

Tason päältä löysivät lampun lisäksi myös kahden edellisen tekijältä saadut joululahja-purkit. Näistä tuo turkoosi on isompaa kokoa, kirkas ja harmaa taas vähän pienempää, vaikka se kömpelöstä kollaasista ei ehkä käykään ilmi. Vielä en ole keksinyt, mitä niissä säilyttäisi, mutta näyttäähän ne kivalta noin yksinkin.