Pienten asioiden kautta olen viime päivinä löytänyt sisustusmakuni yhdistävän tekijän. Valkoinen. Jos saisin valita, maalaisin lähes kaiken valkoiseksi ja laittaisin vain muutamia lämmittäviä yksityiskohtia puusta, harmaasta ja mustasta. Yksi näistä pienistä asioista oli äitini näkemys siitä, että valkoiset seinät ovat
tylsiä, ellei niitä täytä
kauniilla asioilla (tässä tapauksessa asioilla, joista hän haluaa päästä eroon muuttaessaan vanhaa huonettani työhuoneekseen).
Minulle kuitenkin valkoiset seinät (ja muutkin valkoiset asiat, kuten huonekalut) edustavat mahdollisuuksia, ikäänkuin tyhjää taulua, jonka voi aina täyttää erilaisilla pienillä, vaihtuvilla yksityiskohdilla. Esimerkiksi näillä Quotable Cardsin postikorteilla, jotka löytyivät joltakin lentokentältä matkalla kotiin vuodenvaihteessa.
Tällä hetkellä kortit piristävät työpöytäni takana olevaa
valkoista seinää. Vasemmanpuolimmaista, Eleanor Rooseveltin sitaattia olen jo jopa noudattanut parina päivänä tällä viikolla: keskiviikkona
one thing that scares you oli itsensä raahaaminen salille aamulla ennen luentoa, perjantaina varmaankin kesätöiden kyseleminen, ja loppuviikon agendalta löytyy kauan
pelätty lykätty essee. Ensi viikolla taas luvassa on kampaajakäynti...
Korttien kera kotiutettu saman sarjan magneetti taas koristaa jääkaappimme ovea. Kuka antiikin Kreikan neroista Plautus ikinä olikin, hänen sitaattinsa tiivistää loistavasti syksyn lähes jokaisen lukioaikaisten ystävien kanssa vietetyn viikonlopun sisällön. Tällä hetkellä se tosin muistuttaa myös niistä asioista, joita haluaisi tehdä, ja jotka ovat luonnollisesti täysin erillään asioista, joita pitäisi tehdä.
Amerikanreissulta tarttui käteen muutakin mustavalkoista: Haitilla paperimassasta ja ranskankielistä tekstiä sisältävästä paperista tehdyt joulukuusen- tai jonkin muun koristeet. Se vähä, mitä niistä maksoin, menee
kuulemma haitilaisten auttamiseen, ja kirjainvalikoimasta löytyi sopivasti molemmille täällä asustaville omansa.
Epäselvän kuvan alakulmasta pilkistää jo jonkin seuraavan postauksen aihe; olohuoneen uusi sivupöytä, jonka päältä myös edellisessä tekstissä mainittu pöytälamppu löysi paikkansa. Myös
kauan odotettu, ilmeisen huonolla karmalla varustettu kamera pääsee pian vihdoin käyttöön, joten siitäkin lisää myöhemmin tarkempien kuvien muodossa!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti