Post-Christmas päivityksiä

Radiohiljaisuuden pahoittelu taitaa olla tällä palstalla jo niin kulunut päivityksen aloitus, että jätän sen suosiolla väliin tällä kertaa. Syiksi voisin tällä kertaa luetella esimerkiksi joulukuun alusta päälle pamahtaneen ainejärjestöhomman, kuudetta viikkoa jatkuvan flunssan tai matkan valmistelun. Sivuutan kuitenkin muut ja keskityn viimeiseen.

Joulu on tällä suunnalla ollut hiukan erilainen tänä vuonna. Kotona jouluiltiin aattoa edeltävänä torstaina ja sitä ennen vielä keskiviikkona vanhempien luona. Tyhmänä Kiireisenä ihmisenä en tajunnut ottaa juurikaan kuvia kotoa, vaikka eipä me sinne juurikaan koristeita laitettu kun kumpikaan ei aattoaan siellä aikonut viettää. Joulusta vihjasivat kuitenkin valot kirpparilta löydetyssä ikkunanpokassa, noin 17 kertaa toistunut piparinleivontasessio kavereiden kanssa sekä lukuisat kynttilät.

Ylläoleva kuvan otti poikaystävän kaveri pitäessään edellämainitulle joulupuuroseuraa aattoaamuna. Pöytäliina on saanut näköjään jäädä paikalleen torstaisen opiskelijapariskunnan jouluaterian jäljiltä. Siihen kuului tänä vuonna itse tehty bataattilaatikko ja tofupihvit. Ruoka oli hyvää, seura melkeimpä vielä parempaa.

bataattilaatikon ohje on napattu täältä, suosittelen lämpimästi!

Bataattilaatikon- ja suklaantäyteisen koti-illan jälkeen nokka kääntyi aatonaaton aamuna kohti Helsinkiä ja muutaman välilaskun kautta eteläistä Floridaa. Yhteensä lähes 20 tunnin matka poltteli istumalihaksia ja pienesti myös toisinaan ituhipiksi itsensä luokittelevan omaatuntoa, mutta onhan tässäkin puolensa. 10 päivää vierähtänee nopeasti auringonpaisteen ja vanhempien luottokortin seurassa.

Oman rakkaan ja oman uuden kodin jättäminen ensimmäisenä jouluna muuton jälkeen oli toki raskasta, mutta en jaksa uskoa, etteikö niitä yhteisiä jouluja tulisi vielä jatkossa. Ensi vuonna onkin sitten hyvä aloittaa omien, yhteisten perinteiden luominen puhtaalta pöydältä, kun on itse ainakin kokenut tällä kertaa täysin erilaisen joululoman.

oli täälläkin onneksi joulukuusi

Uuden alun makua on myös siinä, että pääsin aivan liian monen viikon tauon jälkeen taas treenaamaan: paikallinen sali kuuluu hintaan ja on auki joka päivä joulupäivää lukuunottamatta. Ei tässä nyt päivässä rantakuntoon pääse kaiken sen syömisen jälkeen, mutta toivoa riittää. Kun vain pystyisi välttämään kaikki nämä houkutukset...

siskon 12 donitsia käsittävä laatikko, josta en ole syönyt vielä yhtäkään!

Blogin HD-aikaan siirtyminen koittaa myös varsin pian, kunhan saan uuteen järkkäri-herkkuuni kunnollisen laturin. En mene lupaamaan pyhästi yhtään mitään vielä tässä vaiheessa, mutta toistan jo muutamaan kertaan kuullun ennustuksen tiheämmistä päivityksistä ja paremmista kuvista. Toivottavasti tämä lopettaa myös nämä kaikenkattavat tilanteen pikapäivitys-postaukset ja vie blogin viimein yhtä varsinaista aihetta käsittelevien tekstien aikakauteen. Aamen.

Kameran lisäksi joulupukki toi mm. kolme Iittalan Jars-purnukkaa, olohuoneeseen valkoiset verhot, lisää Iittalan viinilasisarjaa sekä käytännössä kaiken tarvittavan kameraa varten - paitsi laturin. Erehtyminen on toki ymmärrettävää noin vanhalta mieheltä. Toivelistalta löytyy edelleen ainakin valkoiset lakanat, reppu, tolppakorkoiset kengät ja keittiön verhot, mutta niitä taidan toivoa ihan itseltäni joko matkan aikana tai sen jälkeen. Taidankin lopettaa höpinän ja lähteä salin kautta ostoskeskukseen (joka, huomautettakoon, on amerikkalaiseen tapaan noin Turun kokoinen).

Talon omistajien mukaan sen sisältä ei saa laittaa yhtään kuvaa "minnekään facebookiin", mutta eiköhän muutama yksityiskohta tänne blogin puolelle sallita. Ainakin omaan inspiraatiokäyttöön aion ottaa sisustuksesta pari ruutua...

Ennätyksellisen sekavan ja miettimättä kirjoitetun tekstin myötä toivotan mahdollisille lukijoille ihanan rentouttavaa joululomaa!