Jokasyksyinen uudistusvimma (tiedättehän - pakottava tarve saada uudet kengät, uusi neule tai ”jotain kivaa ja motivoivaa työpöydälle”) purkautui omalla kohdallani tällä kertaa suurina suunnitelmina. Jotkut niistä jäivät suunnitelmiksi, jotkut puolitiehen ja jotkut ovat oikeasti toteutumassa.
Esimerkki puolitiehen jääneistä: beiget shortsit. Ostin liian isot shortsit, purin ne kappaleiksi ja aloin tehdä niistä korkeavyötäröisiä, hyvin istuvia yksilöitä itselleni. Tältä ne näyttivät viikko sitten ja näyttävät edelleen, mutta ainakin herättävät tekijässään suurta ylpeyttä kun joskus valmistuvat.
Esimerkki puolitiehen jääneistä: beiget shortsit. Ostin liian isot shortsit, purin ne kappaleiksi ja aloin tehdä niistä korkeavyötäröisiä, hyvin istuvia yksilöitä itselleni. Tältä ne näyttivät viikko sitten ja näyttävät edelleen, mutta ainakin herättävät tekijässään suurta ylpeyttä kun joskus valmistuvat.
Uudistuksia sekä toteutuneita unelmia ja suunnitelmia on kuitenkin luvassa: yliopisto-opiskelun aloittelun lisäksi etsin uutta asuntoa. Etsintä on toki mukavaa, kun tietää saavansa kohta asua rakkaan ihmisen kanssa, mutta lisäpotkua esittelyissä juokseminen saa hiljattain puhjenneesta sisustusinnostuksesta. Viimeksi mainittu kuuluu yleisen uudistusvimman lieveilmiöihin, ja on ehkä syynä myös siihen, miksi niin kovin moni hakemistamme asunnoista sijaitsee ihanassa 20-luvun talossa leveine ikkunalautoineen...
Lukemanne blogi käy myös esimerkikiksi suunnitelmasta, joka toteutuu - ehkä myöhemmin kuin oli tarkoitus, mutta toteutuu kuitenkin. Tämänkin aloitustekstin olen kirjoittanut kolmesti, enkä pelkästään itsekritiikin vuoksi vaan myös siksi, että se sisälsi nyt jo vanhentunutta tietoa. Toteutan siis puhkikulunutta sanontaa, jota tuskin tarvitsee mainitakaan, ja lasken sen varaan, että opin myöhemmin kirjoittamaan paremmin ja yleisesti toteuttamaan asioita. Sitä kun tarvitaan toiveammatissani, joka toivottavasti ei jää suunnitelmaksi.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti